Nykyisin yritysten toimintaympäristö on niin monimuotoinen, ettei yritys voi menestyä yksin. Jokainen tarvitsee yhteistyökumppaneita, joiden kanssa rakentaa verkostoja ja kehittää omaa toimintaansa. Yhteistyön rakentamisen voi kuvata kolmena askeleena. Ensimmäinen askel on oman organisaation johtaminen. Toinen askel on itsensä johtaminen verkostoon. Kolmas askel on itsensä johtaminen verkostossa ja vaikuttaminen verkoston suhteissa.
Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen johdon on varmistettava, että oma organisaatio on ”sellaisessa kunnossa”, että verkostoituminen on mahdollista onnistua. Tällä tarkoitan yrityksen nykytilaa ja ymmärrystä verkostoitumisen taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista. Tietoisuus siitä, miksi, mihin ja kenen kanssa ollaan matkalla, on tärkeää. Henkilöstölle tiedottaminen ja sitouttaminen ovat edellytys onnistumiselle. Tällä varmistetaan yhteinen ymmärrys toiminnasta organisaation sisällä.
Toisessa vaiheessa pitää varmistaa onnistunut siirtyminen verkostoon. Tällöin on edettävä ripeästi ja varmistettava, että joku johtaa toimintaa. Johtajuuden puute johtaa helposti pysähtyneisyyden tilaan, eivätkä asiat etene. Organisaation onkin sovittava millaisella johtamisella ja kenen johdolla siirrytään verkostoon. Ilman tätä syntyy helposti ”pitäisi tehdä” tilanne ja toiminta pysähtyy.
Kolmannessa vaiheessa yrityksen on ratkaistava miten toimia verkostossa. Toimijoiden on tärkeää tiedostaa missä vaiheessa verkostoitumista ollaan, millainen rakenne verkostolla on ja miten voi vaikuttaa toisiin osapuoliin. Tässä vaiheessa osapuolten on integroitava erilaiset näkemykset asioista siten, ettei uhkaa kenenkään autonomiaa. Selkeä agenda, johdonmukainen johtaminen ja riittävä seuranta antavat hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen verkostotoimintaan.
Kaikista tärkeintä näissä kolmessa askelmassa on itsensä johtaminen. Minkälaisia kokemuksia sinulla on yritysten itsensä johtamisesta yhteistyön rakentumisessa?
Jari Kattainen, KTT