Verkostoyhteistyön rakentaminen on aina muutostilanne yrityksessä ja kuten edellisessä kirjoituksessa toin esiin, muutokseen liittyy usein vastarintaa. Miten siihen tulee vastata? Ensinnäkin täytyy tarkasti arvioida verkostoyhteistyöhön liittyvät muutosvastarinnan argumentit. Johdon ei kannata lähteä kaikkien mielipiteiden matkaan ja olla kaikille mieliksi. Pitää olla johdonmukainen ja kuunnella muita, mutta ”huutokauppaan” ei kannata ryhtyä. Kannattaa perustella tehdyt päätökset selkeästi ja mahdollisimman käytännönläheisesti henkilökunnalle. Jos esille tulee potentiaalisia kehitysehdotuksia, niin ne kannattaa analysoida ja siirtää käytännön tekemiseen, jos se nähdään tarpeelliseksi. Kehitysehdotuksen antajalle on hyvä perustella jatkotoimenpiteet tai niiden puuttuminen.
Johto joutuu tekemään vaikeitakin päätöksiä verkostoyhteistyön käynnistämisessä. Jonkun työnkuva tai toimipiste voi muuttua tai työsuhde saattaa jopa päättyä. Tämän vuoksi on tärkeää perustella aukottomasti ja johdonmukaisesti tehtyjä toimenpiteitä eri yhteyksissä yrityksen sisällä. Kannattaa käyttää reilusti aikaa keskusteluille ja neuvotteluille. Vaikka tuntuisi, että se on ajan haaskausta, mutta pitkän ajan kuluessa se kannattaa. Riittävä informaatio aikaisessa vaiheessa murtaa epäluuloja. Samoin verkostoyhteistyön tuomat muutokset yrityksessä kannattaa käydä läpi perusteellisella perehdyttämisellä. Aivan samoin, kun yritys rekrytoi uuden työntekijän, niin hänet perehdytetään. Ihminen lähteen helpommin mukaan muutokseen, kun hän tunnistaa kokonaisuuden ja ymmärtää mihin tässä kokonaisuudessa oma työpanos asemoituu. Kyse on luottamuksen rakentamisesta. Jos yrityksen johdon ja työntekijöiden välinen suhde perustuu luottamukseen ja molemmat osapuolet arvostavat toisiaan, muutos on helpompi toteuttaa.
Yksi asia, josta olen paljon keskustellut yritysjohdon kanssa, on muutosten esiintymistiheys. Onko parempi jatkuva muutos vai tehdäänkö isompi muutos kerralla. Joku voi ajatella, että nykyinen liike-elämä on jatkuvaa muutosta, mutta varsinkin organisaatiomuutoksen osalta kannatan kerralla tehtävää muutosta. ”Iso ryminä” kerran on usein parempi, kuin jatkuvassa muutoksessa eläminen, joka herättää helposti käsityksen johdon epävarmasta toiminnasta. On myös huomioitava, että liian monet ja nopeat muutokset saattavat aiheuttaa kaaoksen yrityksen sisäisissä prosesseissa ja henkilösuhteissa. Samoin on verkostoyhteistyön osalta. Yhteistyön rakentaminen on hidas ja aikaa vievä, luottamuksen rakentamisen prosessi. Tähän liittyvät muutokset on kaikki tuottava selkeästi esille ja toimenpiteet on vietävä johdonmukaisesti ja ripeästi maaliin.
Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija