Yhteistyötä: miksi, kenen kanssa ja miten?

Julkisuudessa on puhuttu pitkään yritysten välisen yhteistyön rakentamisen tärkeydestä. Yrityksiä on kannustettu rakentamaan erilaisia kumppanuuksia taloudellisen ja toiminnallisen tuottavuuden lisäämiseksi. Julkiset yrityspalveluorganisaatiotkin ovat panostaneet erilaisten verkostojen rakentamiseen vuosia. Yrityksiä on opastettu miksi ja miten rakentaa toimivia yhteistyösuhteita. Yrityksen tehtäväksi on jäänyt valita tarpeen mukaan kenen kanssa alkaa yhteistyöhön.

Mutta kuinka tarkkaan yritykset miettivät miksi, kenen kanssa ja miten tekevät yhteistyötä. Suomessa suurin osa yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä. Onko heillä riittävät resurssit syvällisemmän yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Yhteistyö jää helposti ostajan ja myyjän väliseen tavaran tai palvelun vaihtoon, joka perustuu mm. hintaan, laatuun ja toimitusvarmuuteen. Tosin kaikissa suhteissa yrityksen ei tarvitse mennä kovin syvälle ja pelkkä ostaminen ja myyminen riittävät. On kuitenkin asioita, joita yritys ei voi tehdä yksin tai se ei ole toiminnallisesti ja/tai taloudellisesti järkevää. Tällöin kannattaa verkostoitua tarvittavia resursseja omistavien yritysten kanssa ja rakentaa tarvittaessa strateginen kumppanuus. Yrityksen on itse harkittava, tarvitseeko se strategista kumppanuutta, jossa osapuolet kehittäisivät yhdessä molempien yritysten toimintaa.

Usein näkee, varsinkin pienissä yrityksissä, että kaikki asiat pyritään tekemään itse. Tähän voi olla monia syitä. Yksi perustelu on ajanpuute, joka estää yhteistyösuhteiden rakentamisen, koska yrityksen sisäinen johtaminen ja asiakastyöt vievät kaiken ajan. Toimivan yhteistyön rakentaminen vaatii riittävät resurssit ja tämä jää usein vähemmälle huomiolle. Kannattaa myös muistaa, että aina kun toimitaan oman organisaation ulkopuolella verkostoissa, riskit lisääntyvät. Yritys joutuu miettimään yhteistyötä rakentaessaan muun muassa omaa ja toisten osapuolten arvoasioita, organisaatiokulttuuria, toiminnan tavoitteiden asettamista sekä sitä sopiiko yhteistyö yrityksen strategiaan ja imagoon. Nämä kaikki edellä mainitut asiat vaativat yritykseltä johtamista.

Yhteistyöhön liittyvä johtaminen asettaakin yrityksen johdolle uudenlaisia haasteita. Yritysten johtajilla on kokemusta ja osaamista johtaa omaa yritystään. Mutta kun aloitetaan rakentamaan yhteistyötä, siirrytään usein ns. epämukavuusalueelle. Tältä alueelta ei välttämättä ole kokemusta, eikä ole tietoa, kuinka toimia uudessa ympäristössä. Tarvitaan uudenlaista johtamista, jossa perinteiset johtajuusmenetelmät eivät toimi. Yrityksen johdon on tiedostettava mitä ja miten johtamiseen liittyviä asioita on muutettava verkostoissa toimiessa. Loppujen lopuksi yhteistyön johtamisessa on kyse kontekstiin sopivasta oikeanlaisesta ja johdonmukaisesta johtamisesta.

Julkiset hankinnat

Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen nosti esiin SiunSoten hankintapolitiikan sanomalehti Karjalaisessa 16.8. Osallistun keskusteluun yleisellä tasolla, koska en tiedä yksityiskohtia kyseisestä asiasta. On ymmärrettävää, että julkiset organisaatiot järjestävät tavaroiden ja palveluiden hankinnan omasta näkökulmastaan hankintalain puitteissa. Hankintoja tehdessään julkinen hankintayksikkö tavoittelee kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta. Näinhän yksityisetkin yritykset toimivat.

Suomen yritysrakenne on sellainen, että suurin osa meidän yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä. Niiden on vaikea yksin tarjota tuotteitaan ja palveluitaan julkisille organisaatioille. Kilpailutukseen osallistuminen kaatuu usein jo liikevaihtovaatimuksiin, johon pienet yritykset eivät yllä. Pienten yritysten olisikin tehtävä yhteistyötä, jotta ne pystyisivät osallistumaan hankintakilpailuihin. Tämä vaatii hankintayksikön hyväksyntää kilpailutukseen osallistuvien yritysten yhteistarjouksesta.

Yritysten yhteistyö julkisissa hankinnoissa on haastavaa, sillä kyseessä on usein saman alan kilpailevat toimijat, joiden tulisi tehdä yhteistyötä. Tässä olisikin paikallisilla yrityspalveluorganisaatioilla, kuten yrittäjäjärjestöllä, kauppakamarilla ja elinkeinoyhtiöllä tehtävää. Heidän pitäisi pystyä rakentamaan sellaisia verkostoja, joihin pienyrittäjillä olisi resurssit osallistua, ilman että rakennettaisiin raskaita hankekokonaisuuksia.

Johtaminen

Vuosien varrella on tuotu esille erilaisia malleja ja muotisuuntauksia, miten organisaatiota tai yrityksiä pitäisi johtaa. Asioita ja toimia laitetaan erilaiseen järjestykseen ja näin onnistunut johtaminen on usein rakennettu. Mitä hyvä ja tehokas johtaminen on? Mielestäni kyse on siitä, että johtaja ymmärtää ja osaa luoda esiin työntekijöiden itsensäjohtamisen. Johtamisen tarkoitus on saada työntekijä hahmottamaan itse omat vahvuutensa ja tunnistamaan mihin kokonaisuuteen oma työpanos liittyy. Tällöin henkilö kykenee ottamaan vastuun itsensäjohtamisesta, joka on liitettävä yrityksen tai organisaatioin yhteisiin tavoitteisiin.

 

Jari Kattainen KTT