Tekijä: Jari Kattainen

Verkostoyhteistyön rakentamisessa ja verkostossa toimimisessa tärkeässä osassa on viestinnässä onnistuminen. Kun organisaatiossa on tehty päätös verkostoyhteistyön aloittamisesta, niin johdon on viestittävä henkilöstölle miksi verkostoidumme, mitä se vaatii organisaatiolta sekä henkilöstöltä ja mitä sillä saavutetaan. Itsestäänkin selvät asiat on tuotava selkeästi ja avoimesti esiin. Sillä ihmisiä on erilaisia ja kaikilla on erilainen kyky sisäistää johdolta saatua viestiä. Johdon onkin vältettävä kaikessa toiminnassa väärinymmärrykset.

Hyvä esimerkki viestinnän epäonnistumisesta on, kun siirryin toiselta toimialalta terveydenhoitoalalle ja pidimme ensimmäisen henkilöstön kuukausikokouksen. Kerroin uutena johtajana, että johtaminen on samansuuntaista monessa asiassa, työskenneltiin sitten terveydenhoitoalalla tai vaikka tehtäisiin kumisaappaita. Tarkoitukseni ei ollut arvioida ja verrata näitä toimialoja, vaan kertoa minun tavastani johtaa. Siitä huolimatta eräs työntekijä oli pahoittanut mielensä, kun hän oli kokenut, että uusi johtaja ei arvosta heidän ammatillista osaamista terveydenhoitoalalla.

Verkoston rakentamisessa yritys ja sen henkilöstö kohtaa aina jotain uutta ja siksi viestinnän merkitys on suuri. Johdon on päätettävä miten sisäinen viestintä toteutetaan. Viestin sisältö pitää olla selkeä ja viestinnän on oltava johdonmukaista. Selkeä ja johdonmukainen viestintä lisää henkilöstön luottamusta johtoon ja tehtyihin päätöksiin. Olen kohdannut viestintään, jossa organisaation omistajien toimenpiteet ovat sekoittaneet organisaation päivittäistä toimintaa.  Kyse oli julkisen puolen osakeyhtiön In-house asiasta, jossa yritettiin tehdä päätöstä toimitaanko markkinoilla vai ei. Omistajien poukkoileva viestintä siitä, ollaanko In-house yritys vai ei, sekoitti täysin yrityksen päivittäisen toiminnan. Henkilöstö ei tiennyt mihin muutokseen oltiin matkalla, kun ei ollut johdonmukaista viestintää.

Myös Sote uudistuksen osalta on mielenkiintoista seurata miten viestinnässä onnistutaan. Isoihin muutoksiin, kuten Sote-uudistukseen, liittyy vahvasti verkostoyhteistyö. Miten saadaan viestitettyä henkilöstölle mitä, miksi, miten ja missä aikataulussa uudistusta tehdään. Heikko viestintä saa aikaan henkilöstössä epätietoisuutta ja vaikuttaa organisaation toimintaan heikentävästi. Yleisesti voidaan todeta, että yritysten muutostilanteissa, jollainen verkostoituminenkin on, johdon on laadittava viestintäsuunnitelma ja vietävä se käytäntöön johdonmukaisesti.

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Kun yritys lähteen rakentamaan verkostoyhteistyötä, on tärkeää aktivoida koko henkilöstöä toimimaan. Kyse ei ole pelkästään yrityksen johdon toiminnasta. Miten tähän sitten päästään? Johdon tehtävä on varmistaa tietoiset valinnat ja päätökset, kun lähdetään rakentamaan verkostoyhteistyötä. Tämän tarkoittaa, että johdolla on kirkkaana mielessä tavoite mitä lähdetään yhteistyöllä tavoittelemaan. Tavoite on viestittävä henkilökunnalle selkeästi ja yksiselitteisesti, ettei jää tilaa väärinymmärryksille. Tietoiset valinnat ja päätökset antavat myös selkänojaa sille, että yrityksen henkilöstö on aidosti sitoutuneena toiminnassa mukana.

Yrityksen on omassa organisaatiossaan vaikutettava valittuihin asioihin ja henkilöstöön siten, että muutos siirtyä verkostoyhteistyöhön on mahdollista ja onnistuu. Samoin on myös myöhemmin verkoston muihin jäseniin vaikuttamisessa. Verkostosta on tunnistettava ne tahot joihin pyritään vaikuttamaan, jotta omat tavoitteet toteutuvat. Unohtamatta sitä, että samalla on myös annettava toisille jotain omasta yrityksestä ja omasta henkilökohtaisesta osaamisesta. Se mitä se voisi olla, on pyrittävä tunnistamaan. Samalla kun yritys pyrkii tunnistamaan omat tarpeen, niin sen on tunnistettava mitä verkoston muut jäsenet tarvitsevat.

Verkoston rakentamisessa osapuolten on pystyttävä tarvittaessa tekemään nopeita, tietoisia valintoja ja päätöksiä omassa yrityksessä ja myöhemmin verkostossa. Johdon on toimittava johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti kohti verkostoa huomioiden koko ajan oma henkilöstö.

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Tunnistetaanko yrityksissä oman henkilökunnan erikoisosaaminen? Olen itsekin joskus yllättynyt kun henkilöllä on noussut esiin jokin erikoistaito, harrastuksen tms. kautta hankittu. Ihmisillä on tapana vähätellä osaamisensa tasoa ja johtajan tehtävä on tarvittaessa ”tuoda se esille”, jos henkilö ei sitä itse tuo toimintaan. Samoin olen huomannut asian olevan yrittäjien osalta. Johtuuko se siitä, että yrittäjällä ei ole vertailukohtaa mihin verrata omaa osaamistaan, niin ei tunnisteta oman osaamisensa korkeaa tasoa? Verkostoissa tämä tulee hyvin esille. Yritysten osaaminen on eri tasoista ja eri osa-alueilta. Tässähän verkostoitumisessa loppujen lopuksi on kyse, eli erilaisen osaamisen yhdistämisestä lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille ja omalle yritykselle. Kuinka usein yrityksessä mietitään mitä osaamista asiakas tarvitsee? Kysyin yhdeltä yrittäjältä, miten hän on kartoittanut asiakkaiden tarpeita. Hän sanoi, että ei tarvitse koska hän tekee korkealaatuista tuotetta, niin se myy. Helposti ajatellaan näin, että kun tuotetaan hyvä palvelu tai tuote, asiakas ostaa. Joskus voi näin olla, mutta kyllä yrityksen täytyy tietää millaisella osaamisella asiakastarpeeseen kyetään vastamaan. Elämme kopioiden luvatussa maailmassa. Erikoisosaaminen on kuitenkin sellainen osa yrityksen toimintaa, jolla voi erottautua muista ja mitä muiden on vaikeampi kopioida. Saman kysymyksen, jonka esitin yrittäjälle, voi esittää yritykselle, kun se lähtee rakenta-maan verkostoyhteistyötä. Yrityksen on pohdittava, onko sillä sellaista osaamista mitä verkostossa on tarve käyttää ja hyödyntää. Yrityksen on tunnistettava mitä osaamista verkoston muut jäsenet tarvitsevat. Kun yrityksellä on tiedossa mitä osaamistarvetta verkostossa on, sen on tehtävä listaus oman organisaation ydinosaamisesta. Yrityksen on katsottava kohtaavatko verkoston tarve ja oman yrityksen osaaminen, vai tarvitaanko jotain uutta osaamista. Silloin jos verkoston jäsenyys on omalle yritykselle tärkeä, yrityksen on hankittava tarvittava osaaminen, jotta saavuttaa verkoston edut.