Tekijä: Jari Kattainen

Kun yrityksessä mietitään yhteistyötä toisten yritysten kanssa, on tärkeää varmistaa riittävätkö omat resurssit yhteistyöhön. Yrityksen johdon on selvitettävä riittääkö mm. oman yrityksen osaaminen tarvittaviin toimiin, joissa rakennetaan onnistunut yhteistyö. Mitä tällä osaamisella tarkoitetaan? Toiminnan siirtyessä uudelle alueelle, jossa yrityksellä ei ole aikaisempaa osaamista, tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi johtamisen osalta. Tässä onkin haastetta, tunnistaa sellaista osaamista mitä ei ole vielä itsellä olemassa tai ei sitä itse tunnista. Tähän pohdintaa kannattaa panostaa ennen yhteistyön aloittamista. Jos omat voimat eivät tähän riitä, kannattaa käyttää ulkopuolisen apua.

Ulkopuolisen näkemys asioihin saattaa olla yllättävänkin tuottoisaa. Jokainen voi miettiä esimerkiksi kotiin tai harrastuksiin liittyviä asioita. Teemmekö asioita aina samalla tavalla, vaikka jokin toinen tapa tehdä tai suhtautua asioihin voisi olla parempi vaihtoehto. Vanhasta pois oppiminen voikin muodostua vaikeaksi meille jokaiselle. Verkoston rakentamisessa on tarvittaessa oltava valmius pois oppimiseen vanhasta ja otettava uusia asioita toimintaan mukaan. Ajan myötä, oikein toimien näistä toimista muodostuu rutiineja, jolloin jää aikaa taas uuden rakentamiseen.

Yksi merkittävä resurssi on muuttumaton suure eli aika. Muistan kun eräs rakennusyrittäjä kertoi minulle ”on niin kiire, ettei ehdi mitään”. Naurahdin itsekseni, että silloin on jo melkoisen kiire. Ajan käyttö onkin usein yrittäjälle haasteellista. Toiminnan kehittämiseen, mitä verkostoituminenkin on, jää liian vähän aikaa. Yrityksen perustoimintojen hoitaminen vie suurimman osan arjesta. Toisaalta yhteistyön rakentamisen vähäisyyden perustelu ajan puutteella on usein keinotekoista. Onnistuneen verkostoyhteistyön rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa toimia aktiivisesti. Jos näin ei toimi, on turha odottaa yhteistyön onnistumista.

 

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

 

Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää löytää oikeat henkilöt ja yritykset kenen kanssa lähdetään yhdessä liikkeelle. Sen vuoksi on tärkeää tehdä listaus potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Tämä listaus voi tuntua itsestään selvyydeltä, mutta näin ei aina ole. Muistan yhden metallialan yrityksen Etelä-Suomesta, joka hankki erikoisosaamista Oululaiselta yritykseltä, kun kuvitteli, ettei kyseistä erikoisosaamista ole lähempänä. Saman työtehtävän olisi voinut tehdä yrityksen kanssa samalla yritysalueella ollut yritys. Pieni yritys olisi säästänyt melkoisesti logistiikkakustannuksissa. Ongelma oli, että yrittäjä tiesi kyseisen yrityksen ja heidän tuotteensa, mutta ei ollut tunnistanut toisen yrityksen erikoisosaamista mitä hän juuri tarvitsi. Pidämme liian usein asioita itsestään selvyytenä ja tietomme perustuu olettamukseen, ei faktaan. Tämän vuoksi aito verkostoituminen on yritykselle kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Yhteistyön rakentamisessa sinun kannattaa ensimmäiseksi kartoittaa nykyiset suhteet ja arvioida onko niistä etua oman yrityksen toimintaan tai voitko sinä tarjota heille jotain omasta osaamisesta. On myös hyvä tarkastella aikaisempia yhteistyösuhteita ja etsiä niistä potentiaalisia verkoston jäseniä. Tämän jälkeen, jos on tarve, etsi yhteistyökumppaneita ns. vapailta markkinoilta. Kuten aikaisempi esimerkkini osoitti, yrityksen on selvitettävä potentiaalisten yhteistyösuhteiden resurssit ja osaamisen taso. Usein tämä tarkoittaa suoraa yhteydenottoa yrityksiin ja selvittää asia.

Samalla kun selvität yrityksen resursseja ja osaamisen tasoa, kysy millaiseen riippuvuussuhteeseen yritykset ovat valmiita. On myös arvioitava oma tahtotila riippuvuuden tason suhteen. Kannattaa varmistaa kuinka tärkeä yhteistyösuhde on itselle ja toiselle osapuolelle. Tämän jälkeen on helpompi asemoida oma toiminta yhteistyössä. Yhteistyön osapuolten ei tarvitse tavoitella samoja asioita, mutta tavoite ja intressi toiminnalle pitää olla samansuuntainen.

Oletko sinä listannut yhteistyösuhteita ja tunnistatko heidän erikoisosaamisen?

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Kokemukseni mukaan, etenkin pienissä yrityksissä, strategia on usein vieras käsite tai ainakin se on harvemmin tietoisesti operatiivisessa toiminnassa mukana. Helposti käy niin, että operatiivinen toiminta täyttää päivät ja aikaa ei jää keskittyä tarvittaviin strategiatason asioihin. Myös yhteistyössä tarvitaan yrityksen strategian mukanaoloa. Tämä helpottaa tunnistamaan yhteistyön toiminnan kokonaisuuden ja verkoston vaikutukset omaan toimintaan. Verkoston osalta on kuitenkin ymmärrettävä, että niissä ei ole keskusta, joka tekisi strategiatason päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää luoda strategisen tason käsitys toiminnan tavoitteista. Tällä tarkoitan sitä, että yrityksen on nähtävä ja hahmotettava yhteistyön kokonaisuus. Miten verkosto sijoittuu toimintaympäristöön sekä oman ja muiden yritysten toimintaan. Strategiatason näkemys auttaa myös verkoston johtamisasioissa. Verkostoa voidaan ja täytyy ohjata, ainakin verkoston alkutaipaleella, jonkun tai joidenkin toimesta. Johtamiseen liittyy asioita, jotka jokainen yritys tekee itse omasta näkökulmastaan. Päätösten jälkeen nähdään miten omat päätökset ovat saaneet vaikuttavuutta yhteistyössä. Strategiatason käsitys yhteistyöstä on oltava mukana alusta asti kaikissa kolmessa verkostoitumisen vaiheissa (1. oman organisaation johtaminen, 2. itsensä johtaminen verkostoon, 3. itsensä johtaminen verkostossa ja vaikuttaminen verkoston suhteissa).

Kaikissa yhteistyön rakentamisen vaiheissa yrityksen on tunnistettava yhteistyön vaikutukset omaan toimintaan. On myös tärkeää yrittää saada selville muiden osapuolien strategiset tavoitteet. Tämä on, erityisesti alkuvaiheessa, todella vaikeaa. Alkuvaiheen toiminnassa eivät suhteet ole muodostuneet sellaiselle tasolle, jossa luottamuksen taso olisi korkealla tasolla. Mutta kannattaa yrittää. Yrityksen miettiessä yhteistyön strategiaa, missään vaiheessa ei saa syntyä sellaista tilannetta, että ”astutaan toisen varpaille” eli ettei uhata toisen yrityksen autonomiaa.

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija