Yritysten välinen yhteistyö ei aina suju niin kuin on itse suunnitellut. Vaikka yhteistyökumppani on tuttu ja molemmin puolinen luottamus on hyvällä tasolla voi ristiriitatilanteita tulla. Vaikka kaikki näyttäisi kuinka hyvältä, kannattaa varautua ristiriitoihin. Kokemukseni mukaan eurot ovat yksi syy näihin ristiriitoihin. Helposti ryhdymme pohtimaan miten kumppani käyttäytyy erilaisissa tilanteissa ja onko mahdollista arvioida etukäteen hänen toimintaansa riitatilanteessa. Parempi vaihtoehto on olla valmis näihin tilanteisiin.
Toki perinteiset sopimukset ovat olemassa, mutta ne eivät välttämättä aina auta jos tilanne eskaloituu akuutiksi riitatilanteeksi. Pitää olla valmis, mutta mitä se valmis sitten tarkoittaa? Tarkoitan sillä sitä, että osapuolet sopivat yhteistyön rakenteista ja säännöistä etukäteen yhteistyökumppaneiden kanssa. Silloin on paljon helpompi toimia, jos, ei vaan kun tulee vastoinkäymisiä eteen ja niitä tulee aivan varmasti. Etukäteen sovitut toimenpiteet auttavat siinä, että toiminta ei pysähdy, eikä mene aikaa neuvotteluihin mitä/miten pitäisi tehdä ja kuka tekee. Kun on selvät kuviot miten toimitaan, vastoinkäymisistä selvitään, eikä kenenkään toiminta häiriinny tai keskeydy ja säästetään resursseja. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta näin ei aina käytännössä ole.
Se, että sovitaan yhteistyön rakenteista ja säännöistä, tarkoittaa myös, että toimintaa koordinoidaan. Rakenteet ja säännöt, joista sovitaan etukäteen sisältää toiminnan koordinoinnin ja kontrolloinnin. Olen ollut monissa yhteistyökuviossa mukana ja kun yhteistyön hallintamalli on rakennettu etukäteen, yritykset pääsevät melko kivuttomasti yli vaikeistakin tilanteista. Hallintamallin rakentaminen jää valitettavan usein tekemättä, kun muut asiat vievät päähuomioin yhteistyön muotoutumisvaiheessa. Tämä kaikki luo lisää luottamusta yhteistyön osapuolten välille, joka on välttämätöntä menestyneen toiminnan onnistumiseksi.
Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija.