Jari Kattainen

Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää löytää oikeat henkilöt ja yritykset kenen kanssa lähdetään yhdessä liikkeelle. Sen vuoksi on tärkeää tehdä listaus potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Tämä listaus voi tuntua itsestään selvyydeltä, mutta näin ei aina ole. Muistan yhden metallialan yrityksen Etelä-Suomesta, joka hankki erikoisosaamista Oululaiselta yritykseltä, kun kuvitteli, ettei kyseistä erikoisosaamista ole lähempänä. Saman työtehtävän olisi voinut tehdä yrityksen kanssa samalla yritysalueella ollut yritys. Pieni yritys olisi säästänyt melkoisesti logistiikkakustannuksissa. Ongelma oli, että yrittäjä tiesi kyseisen yrityksen ja heidän tuotteensa, mutta ei ollut tunnistanut toisen yrityksen erikoisosaamista mitä hän juuri tarvitsi. Pidämme liian usein asioita itsestään selvyytenä ja tietomme perustuu olettamukseen, ei faktaan. Tämän vuoksi aito verkostoituminen on yritykselle kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Yhteistyön rakentamisessa sinun kannattaa ensimmäiseksi kartoittaa nykyiset suhteet ja arvioida onko niistä etua oman yrityksen toimintaan tai voitko sinä tarjota heille jotain omasta osaamisesta. On myös hyvä tarkastella aikaisempia yhteistyösuhteita ja etsiä niistä potentiaalisia verkoston jäseniä. Tämän jälkeen, jos on tarve, etsi yhteistyökumppaneita ns. vapailta markkinoilta. Kuten aikaisempi esimerkkini osoitti, yrityksen on selvitettävä potentiaalisten yhteistyösuhteiden resurssit ja osaamisen taso. Usein tämä tarkoittaa suoraa yhteydenottoa yrityksiin ja selvittää asia.

Samalla kun selvität yrityksen resursseja ja osaamisen tasoa, kysy millaiseen riippuvuussuhteeseen yritykset ovat valmiita. On myös arvioitava oma tahtotila riippuvuuden tason suhteen. Kannattaa varmistaa kuinka tärkeä yhteistyösuhde on itselle ja toiselle osapuolelle. Tämän jälkeen on helpompi asemoida oma toiminta yhteistyössä. Yhteistyön osapuolten ei tarvitse tavoitella samoja asioita, mutta tavoite ja intressi toiminnalle pitää olla samansuuntainen.

Oletko sinä listannut yhteistyösuhteita ja tunnistatko heidän erikoisosaamisen?

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Kokemukseni mukaan, etenkin pienissä yrityksissä, strategia on usein vieras käsite tai ainakin se on harvemmin tietoisesti operatiivisessa toiminnassa mukana. Helposti käy niin, että operatiivinen toiminta täyttää päivät ja aikaa ei jää keskittyä tarvittaviin strategiatason asioihin. Myös yhteistyössä tarvitaan yrityksen strategian mukanaoloa. Tämä helpottaa tunnistamaan yhteistyön toiminnan kokonaisuuden ja verkoston vaikutukset omaan toimintaan. Verkoston osalta on kuitenkin ymmärrettävä, että niissä ei ole keskusta, joka tekisi strategiatason päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää luoda strategisen tason käsitys toiminnan tavoitteista. Tällä tarkoitan sitä, että yrityksen on nähtävä ja hahmotettava yhteistyön kokonaisuus. Miten verkosto sijoittuu toimintaympäristöön sekä oman ja muiden yritysten toimintaan. Strategiatason näkemys auttaa myös verkoston johtamisasioissa. Verkostoa voidaan ja täytyy ohjata, ainakin verkoston alkutaipaleella, jonkun tai joidenkin toimesta. Johtamiseen liittyy asioita, jotka jokainen yritys tekee itse omasta näkökulmastaan. Päätösten jälkeen nähdään miten omat päätökset ovat saaneet vaikuttavuutta yhteistyössä. Strategiatason käsitys yhteistyöstä on oltava mukana alusta asti kaikissa kolmessa verkostoitumisen vaiheissa (1. oman organisaation johtaminen, 2. itsensä johtaminen verkostoon, 3. itsensä johtaminen verkostossa ja vaikuttaminen verkoston suhteissa).

Kaikissa yhteistyön rakentamisen vaiheissa yrityksen on tunnistettava yhteistyön vaikutukset omaan toimintaan. On myös tärkeää yrittää saada selville muiden osapuolien strategiset tavoitteet. Tämä on, erityisesti alkuvaiheessa, todella vaikeaa. Alkuvaiheen toiminnassa eivät suhteet ole muodostuneet sellaiselle tasolle, jossa luottamuksen taso olisi korkealla tasolla. Mutta kannattaa yrittää. Yrityksen miettiessä yhteistyön strategiaa, missään vaiheessa ei saa syntyä sellaista tilannetta, että ”astutaan toisen varpaille” eli ettei uhata toisen yrityksen autonomiaa.

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Minulta on usein kysytty miten rakennetaan toimiva yhteistyö. Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Ihmiset, yritykset ja toimintaympäristö ovat erilaisia ja toiminta on kontekstisidonnaista. Kaikki verkostoon osallistuvat tavoittelevat omasta näkökulmastaan jotain etua yhdessä tekemisestä. Esimerkiksi joku yritys voi hakea kasvua, toinen taas jotain erikoisosaamista toiselta osapuolelta. Tarpeet ovat erilaisia ja yhteistyössä onkin tärkeää yhdistää eri yritysten tavoitteita yhteisiksi tavoitteiksi.

Yhteistyön rakentamisessa kannattaa ensimmäiseksi kartoittaa mitä me tarvitsemme. Sen jälkeen tarvitsee asettaa kohde, mitä ja miten lähdetään tavoittelemaan. Kannattaa käydä omat resurssit tarkkaan läpi ja sen jälkeen lähteä etsimään niitä yrityksen ulkopuolelta. Yrityksen tarvitsee käydä läpi olemassa olevat suhteet ja sen jälkeen tarvittaessa kartoittaa muut potentiaaliset yritykset, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Tässä vaiheessa yrityksen on käytävä läpi potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tavoitteet ja intressit verkostoitumiselle. Tällä varmistetaan käytännön tekemisen käynnistymisen mahdollisuus ja onnistuminen.

Verkostot on hyvä tapa yhdistää resursseja. Kokemukseni mukaan tämä on haastavaa yrityksille. Pystyvätkö yritykset käsittelemään esimerkiksi sitä, että etujen saavuttaminen tapahtuu eri ajankohtana eri yrityksille? Tässä nousee esiin luottamuksen rooli ja miten vahvaksi se on muodostunut yritysten välille. Luottamuksen osalta verkoston jäsenten määrä on ratkaiseva. Yritys ei voi rakentaa korkean luottamuksen tason suhteita liian monen yrityksen kanssa. Yritys voi rakentaa vahvat suhteet 2-10 yrityksen kanssa. Muita, heikkoja yhteistyösuhteita voi olla satoja. Heikoista suhteista voi muodostua ajan saatossa vahvoja suhteita ja siksi nekin ovat tärkeitä yritykselle.

Jari Kattainen, KTT