Varmista tietoiset valinnat ja päätökset


Kun yritys lähteen rakentamaan verkostoyhteistyötä, on tärkeää aktivoida koko henkilöstöä toimimaan. Kyse ei ole pelkästään yrityksen johdon toiminnasta. Miten tähän sitten päästään? Johdon tehtävä on varmistaa tietoiset valinnat ja päätökset, kun lähdetään rakentamaan verkostoyhteistyötä. Tämän tarkoittaa, että johdolla on kirkkaana mielessä tavoite mitä lähdetään yhteistyöllä tavoittelemaan. Tavoite on viestittävä henkilökunnalle selkeästi ja yksiselitteisesti, ettei jää tilaa väärinymmärryksille. Tietoiset valinnat ja päätökset antavat myös selkänojaa sille, että yrityksen henkilöstö on aidosti sitoutuneena toiminnassa mukana.

Yrityksen on omassa organisaatiossaan vaikutettava valittuihin asioihin ja henkilöstöön siten, että muutos siirtyä verkostoyhteistyöhön on mahdollista ja onnistuu. Samoin on myös myöhemmin verkoston muihin jäseniin vaikuttamisessa. Verkostosta on tunnistettava ne tahot joihin pyritään vaikuttamaan, jotta omat tavoitteet toteutuvat. Unohtamatta sitä, että samalla on myös annettava toisille jotain omasta yrityksestä ja omasta henkilökohtaisesta osaamisesta. Se mitä se voisi olla, on pyrittävä tunnistamaan. Samalla kun yritys pyrkii tunnistamaan omat tarpeen, niin sen on tunnistettava mitä verkoston muut jäsenet tarvitsevat.

Verkoston rakentamisessa osapuolten on pystyttävä tarvittaessa tekemään nopeita, tietoisia valintoja ja päätöksiä omassa yrityksessä ja myöhemmin verkostossa. Johdon on toimittava johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti kohti verkostoa huomioiden koko ajan oma henkilöstö.

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija

Selvitä oman organisaation erikoisosaaminen

Tunnistetaanko yrityksissä oman henkilökunnan erikoisosaaminen? Olen itsekin joskus yllättynyt kun henkilöllä on noussut esiin jokin erikoistaito, harrastuksen tms. kautta hankittu. Ihmisillä on tapana vähätellä osaamisensa tasoa ja johtajan tehtävä on tarvittaessa ”tuoda se esille”, jos henkilö ei sitä itse tuo toimintaan. Samoin olen huomannut asian olevan yrittäjien osalta. Johtuuko se siitä, että yrittäjällä ei ole vertailukohtaa mihin verrata omaa osaamistaan, niin ei tunnisteta oman osaamisensa korkeaa tasoa? Verkostoissa tämä tulee hyvin esille. Yritysten osaaminen on eri tasoista ja eri osa-alueilta. Tässähän verkostoitumisessa loppujen lopuksi on kyse, eli erilaisen osaamisen yhdistämisestä lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille ja omalle yritykselle. Kuinka usein yrityksessä mietitään mitä osaamista asiakas tarvitsee? Kysyin yhdeltä yrittäjältä, miten hän on kartoittanut asiakkaiden tarpeita. Hän sanoi, että ei tarvitse koska hän tekee korkealaatuista tuotetta, niin se myy. Helposti ajatellaan näin, että kun tuotetaan hyvä palvelu tai tuote, asiakas ostaa. Joskus voi näin olla, mutta kyllä yrityksen täytyy tietää millaisella osaamisella asiakastarpeeseen kyetään vastamaan. Elämme kopioiden luvatussa maailmassa. Erikoisosaaminen on kuitenkin sellainen osa yrityksen toimintaa, jolla voi erottautua muista ja mitä muiden on vaikeampi kopioida. Saman kysymyksen, jonka esitin yrittäjälle, voi esittää yritykselle, kun se lähtee rakenta-maan verkostoyhteistyötä. Yrityksen on pohdittava, onko sillä sellaista osaamista mitä verkostossa on tarve käyttää ja hyödyntää. Yrityksen on tunnistettava mitä osaamista verkoston muut jäsenet tarvitsevat. Kun yrityksellä on tiedossa mitä osaamistarvetta verkostossa on, sen on tehtävä listaus oman organisaation ydinosaamisesta. Yrityksen on katsottava kohtaavatko verkoston tarve ja oman yrityksen osaaminen, vai tarvitaanko jotain uutta osaamista. Silloin jos verkoston jäsenyys on omalle yritykselle tärkeä, yrityksen on hankittava tarvittava osaaminen, jotta saavuttaa verkoston edut.

Varmista, että itsellä on riittävät resurssit yhteistyöhön

Kun yrityksessä mietitään yhteistyötä toisten yritysten kanssa, on tärkeää varmistaa riittävätkö omat resurssit yhteistyöhön. Yrityksen johdon on selvitettävä riittääkö mm. oman yrityksen osaaminen tarvittaviin toimiin, joissa rakennetaan onnistunut yhteistyö. Mitä tällä osaamisella tarkoitetaan? Toiminnan siirtyessä uudelle alueelle, jossa yrityksellä ei ole aikaisempaa osaamista, tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi johtamisen osalta. Tässä onkin haastetta, tunnistaa sellaista osaamista mitä ei ole vielä itsellä olemassa tai ei sitä itse tunnista. Tähän pohdintaa kannattaa panostaa ennen yhteistyön aloittamista. Jos omat voimat eivät tähän riitä, kannattaa käyttää ulkopuolisen apua.

Ulkopuolisen näkemys asioihin saattaa olla yllättävänkin tuottoisaa. Jokainen voi miettiä esimerkiksi kotiin tai harrastuksiin liittyviä asioita. Teemmekö asioita aina samalla tavalla, vaikka jokin toinen tapa tehdä tai suhtautua asioihin voisi olla parempi vaihtoehto. Vanhasta pois oppiminen voikin muodostua vaikeaksi meille jokaiselle. Verkoston rakentamisessa on tarvittaessa oltava valmius pois oppimiseen vanhasta ja otettava uusia asioita toimintaan mukaan. Ajan myötä, oikein toimien näistä toimista muodostuu rutiineja, jolloin jää aikaa taas uuden rakentamiseen.

Yksi merkittävä resurssi on muuttumaton suure eli aika. Muistan kun eräs rakennusyrittäjä kertoi minulle ”on niin kiire, ettei ehdi mitään”. Naurahdin itsekseni, että silloin on jo melkoisen kiire. Ajan käyttö onkin usein yrittäjälle haasteellista. Toiminnan kehittämiseen, mitä verkostoituminenkin on, jää liian vähän aikaa. Yrityksen perustoimintojen hoitaminen vie suurimman osan arjesta. Toisaalta yhteistyön rakentamisen vähäisyyden perustelu ajan puutteella on usein keinotekoista. Onnistuneen verkostoyhteistyön rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa toimia aktiivisesti. Jos näin ei toimi, on turha odottaa yhteistyön onnistumista.

 

Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija