Vuonna 2004 Jari Kattainen työskenteli silloisessa seudullisessa elinkeinon edistämisorganisaatiossa Kehittämiskeskus Oy Hämeessä. Tuolloin Hämeenlinnan seudun yrityspalveluorganisaatiot, tuttavallisemmin ypot, päättivät parantaa yhteistyötä verkostoitumalla, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä entistä paremmin.
Verkostoituminen oli tärkeää, koska yritystä kehittäviä pieniä organisaatioita oli Kanta-Hämeessä, kuten muuallakin Suomessa, useita. Yhteistyön avulla yrityksen toivottiin löytävän tarvitsemansa apu entistä paremmin.
13 organisaatiota, joukossaan muun muassa Uusyrityskeskus, TE-keskus ja seudullinen kehittämiskeskus allekirjoittivat vielä yhteispalveluasiakirjan.
– Tavoitteena oli luoda yhteinen palvelupaletti yrityksille, koska toimijoita oli paljon. Yrittäjän on vaikea hahmottaa, kuka häntä voisi auttaa, kertoo Kattainen.
Yhteistyö kuitenkin jämähti, eivätkä asiat edenneet.
– Lähdin tutkimaan, mitä silloin oikein tapahtui.
Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin, Kattainen on saanut verkostojohtamista käsittelevän väitöskirjansa valmiiksi. Väitöstilaisuus on tänään perjantaina Lahdessa.
Jari Kattaisen valmistunut kauppatieteiden alan väitöstutkimus kantaa nimeä Heterarkkisen verkostoyhteistyön johtamistarpeet verkoston muotoutumisvaiheessa. Käytännössä hän tutki, miten verkostossa, jonka kaikki jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa, pitäisi toimintaa johtaa, jotta haluttu lopputulos saavutettaisiin.
Tasavertaisten toimijoiden kesken johtaminen on vaikeampaa kuin hierarkkisessa organisaatiossa, jossa yksittäisellä organisaatiolla voi olla käskyvaltaa.
Kattaisen tutkimuksessa oli mukana kuusi kantahämäläistä yrityspalveluorganisaatiota. Ensimmäiset haastattelut ja aineistot hän keräsi pian sen jälkeen, kun yhteistyö hiipui.
Tarina ei paikallisten organisaatioiden kannalta ole kuitenkaan niin synkkä kuin lähtötilanne antaa ymmärtää.
Vuonna 2011 yritysyhteistyö sai uuden potkun, kun työ- ja elinkeinoministeriö otti organisaatioiden yhteistyön muodostuksesta niskalenkin ja laadittiin uusi yhteistyösopimus.
Sittemmin työ on lähtenyt rullaamaan entistä paremmin, ja Kattainen keräsi toisen aineiston 2014.
Tutkimuksensa johtopäätöksenä Kattainen on kehitellyt itsensä johtamisen mallin organisaatioille. Hänen mukaansa organisaatioiden on entistä aktiivisemmin otettava vastuun oman organisaation johtamisesta ja roolistaan silloin, kun on kyse tasavertaisten toimijoiden yhteistyöstä.
Organisaation on perusteltava itselleen, mitä hyötyä se voi yhteistyöstä saada ja antaa sekä myös sitouduttava toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Tutkimuksessaan Kattainen arvioi, että organisaation on sisäisesti valmistauduttava uutta yhteistyötä varten.
– Samaan aikaan organisaation pitää itse ottaa roolia verkoston muotoutumisvaiheessa, hän sanoo.
Tällä Kattainen tarkoittaa sitä, että organisaation on haettava oma paikkansa verkostossa: ollako esimerkiksi yhteistyön veturina vai seuraajana, kun joku muu johtaa. Yksi syy vuoden 2004 jämähtämiseen oli Kattaisen tutkimuksen mukaan se, että keskenään tasavertaiset organisaatiot halusivat varjella omaa itsenäisyyttään ja tasavertaisuutta.
Yhteistyön on muotoutumisvaiheesta nopeasti siirryttävä itse konkretiaan. Muuten tekijöiden into voi lopahtaa, kun mitään ei tapahdu.
Hän arvioi, että organisaatiot pystyvät suoraan soveltamaan hänen kehittämäänsä mallia, ja jatkotutkimuksessa sen soveltavuutta voi myös testata.
Toistaiseksi tehtävä tutkimus riittää Kattaiselle, mutta itse aihe kiehtoo edelleen.
–Olen lukenut tätäkin varten jo niin valtavasti. Ajattelin jopa, että lopetan lehden lukemisen, kun tämän saan valmiiksi, hän toteaa.
Hän on tehnyt väitöstutkimusta iltaisin ja viikonloppuisin oman työnsä ohessa, ja lisäksi hän on ollut pari vuotta pois töistä, jonka aikana hän keskittyi täysin tutkimuksensa tekoon.
– Epäonnistuin itse itseni johtamisessa, kun tässä projektissa meni näin kauan, hän naurahtaa.
Julkisia yrityspalveluorganisaatioita on paljon, ja Kattaisen mukaan niiden välinen yhteistyö on elinkeinotoiminnan onnistuneen lopputuloksen kannalta välttämätöntä.
– Julkista rahaa kulutetaan Suomessa paljon yritystoiminnan edistämiseen.
Hyötyä voisi hänestä olla myös Hämeenlinnan kaupungille, jonka uusi organisaatiorakenne perustuu verkostojohtamiseen.
Tausta
Jari Kattainen
Syntynyt 1960 Iisalmessa. Asuu Hämeenlinnassa.
Taustaltaan sähköasentaja. Valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2001.
Tehnyt johtamiseen liittyvän väitöskirjansa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Väitöstilaisuus on tänään perjantaina Lahdessa.
Kattainen on tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupungin omistaman yhtiön Hämeenlinnan Valot Oy:n kehitysjohtaja.
Hän on aiemmin toiminut muun muassa Työsyke oy:n toimitusjohtajana, Hämeen kauppakamarin toimitusjohtajana, Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamiehenä sekä sähköalan yrittäjänä.
Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (kokoomus).