Yrityksen lähtiessä siirtymään verkostoyhteistyöhön, sen on tunnistettava millaiseen toimintaympäristöön ovat siirtymässä. Yleensä tilanne on sellainen, että yritys siirtyy kohti tuntematonta ympäristöä, jossa ei aikaisemmin ole ollut. Saattaa myös olla tilanne, että yhteistyökumppaneiden joukossa on ihmisiä, joiden kanssa ei ole ennen työskennellyt. Toimintaympäristössä on muita yrityksiä sekä ihmisiä ja heillä on omat tavat toimia ja oma johtamistapansa sekä päätöksentekotapansa – ja mekanisminsa. Yritys toimii alueella, jossa se kohtaa tilanteita, joita ei ole aikaisemmin kokenut. Sen vuoksi yrityksen on arvioitava ja määriteltävä, miten analysoi toimintaympäristöä, jotta sille selviää mihin on matkalla. Ilman tätä on vaikea johtaa omaa yritystä kohti verkostoyhteistyötä ja toimia siellä menestyksekkäästi.
Verkostoyhteistyöhön siirtyminen on muutostilanne, johon yrityksen on valmistauduttava huolella. Tämä tarkoittaa muutostilanteisiin liittyvien tekijöiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Valmistautumien on ennakointia, jota tarvitaan verkostoyhteistyön eri vaiheissa. Kaikissa tapauksissa se ei ole mahdollista, kun ei voi tietää toisten yritysten ja ihmisten toimintaa ja ajatuksia etukäteen. Aina kuitenkin kannattaa varautua erilaisiin tilanteisiin, jos se vain suinkin on mahdollista. Silloin kun yritys valmistautuu hallitsemaan muutostilanteet, on sen toiminta varmemmalla pohjalla. Olen usein ollut neuvotteluissa, joissa vastapuolesta voisi käyttää jääkiekkovalmentajan kommenttia hävityn pelin jälkeen ”joukkue ei ollut oikein hereillä erän alussa”. Kaikkihan sen tietää mitä siitä seuraa, jos näin lähtee liikkeelle yhteistyön rakentamisessa.
Yrityksen käynnistäessä siirtymisen verkostoyhteistyöhön, kannattaa sen etukäteen miettiä eri vaihtoehtoja muuttuviin tilanteisiin. Näin toimien yhteisissä yritysten tapaamisissa ja muissa kontakteissa, voi itse reagoida nopeasti ja riittävällä uskottavuudella, joka herättää luottamusta toisissa osapuolissa. Oikeanlaisella ennakoinnilla saavuttaa enemmän etua itselle, uhkaamatta kenenkään autonomiaa tai määräysvaltaa. Myös päätöksenteko ja siihen liittyvä delegointi helpottuu, kun yrityksen sisällä olevat ja verkostoyhteistyöhön osallistuvat henkilöt ovat valmistautuneet riittävällä sitoutumisen asteella toimintaan. Verkostoyhteistyön rakentamisen vaiheessa muutokset saattavat olla hyvinkin voimakkaita ja vaatii osapuolilta joustavuutta ja kykyä tehdä nopeitakin päätöksiä.
Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija.