Suomessa korostetaan osaamisen merkitystä työelämässä ja se on myös yksi merkittävä vientituote suomalaisille yrityksille. Yksi tärkeimmistä osaamisalueista on vuorovaikutustaidot. Me suomalaiset pidämme itseämme ”hiljaisina puurtajina” ja kuvittelemme, ettei meidän avoimuus ole samalla tasolla kuin muilla. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaikka näin usein tuodaan esille. Esimerkiksi nykyajan nuorilla työntekijöillä vuorovaikutustaidot ovat hyvällä tasolla. Yrityksessä on kuitenkin tärkeää ohjata nämä taidot oikeaan suuntaan ja oikeisiin asioihin. Johdon tehtävä on yhdistää nuorten vuorovaikutus, tietotekniikka yms. taidot ja vanhempien työntekijöiden kokemuksella hankittu osaaminen.
Verkostoyhteistyön muotoutumisvaiheessa on ylläpidettävä aktiivista ja avointa vuorovaikutusta osapuolten välillä. Varsinkin kun ei tunneta toisen yrityksen henkilöitä, niin pitää antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja esittää omat mielipiteet rakentavassa hengessä. Olen usein huomannut palavereissa, että ihmiset varovat mielipiteen esiintuomista. Kyse on ehkä siitä, että ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitään peläten leimaantumista. Onko kyseessä pelko siitä, että henkilö tuo esiin osaamattomuuden/tietämättömyyden asiasta? Toinen asia mikä on silmiinpistävää, pelätään virheitä. Jos jalkapallon pelaaja ei tee yhtään virhettä pelissä, niin hän on pelannut huonon pelin. Sama on yritystoiminnassa. Pitää ottaa hallittuja riskejä ja tuoda rohkeasti esiin uusia mielipiteitä ja kyseenalaistaa olemassa olevia asioita. Tällä en tarkoita jatkuvaa ”eri mieltä olemisesta”, vaan ihmisiä pitäisi rohkaista ottaa vastaan ja tuoda esiin mielipiteitä oikealla tavalla, positiivisessa hengessä, oikeassa kontekstissa.
Mitä oikea tapa sitten tarkoittaa? Mielipiteen kertojan tulee huomioida ketä on paikalla ja arvioitava miten henkilöt kykenevät ottamaan vastaan positiivista kritiikkiä. Ihmiset ovat erilaisia ja joillakin voi olla hyvinkin matala kynnys ottaa vastaan erilaisia mielipiteitä. On muistettava, että mielipide ei ole kritiikkiä toimintaan tai jotain henkilöä kohtaan. Jotta asiat kehittyisivät niin, on hyvä esittää positiivista kritiikkiä. Tietenkin asian esiintuomisen tapa on merkittävä, miten sen tekee. Ei ole tarkoitus moittia henkilöitä tai henkilöiden tekemistä. Kannattaa tuoda ehdotuksena, voisiko jonkin asian tehdä eri tavoin. On hyvä muistaa, että jos olemme aina kaikista asioista samaa mieltä asiat eivät kehity. Johtajan tehtävä on rohkaista työntekijöitä tuomaan uusia ideoita ja ratkaisumalleja esiin. Samoin verkostoyhteistyön muotoutumisvaiheessa, on oltava taho, joka luo sellaista toimintakulttuuria, jossa uskalletaan tuoda omat mielipiteet esiin.
Jari Kattainen, verkostojohtamisen ja muutosjohtamisen asiantuntija.