Organisaation johtamisessa on jatkuvasti haastavia tilanteita ja nykytilanne lisää niitä. Nämä ovat talouteen, henkilöstöön, investointeihin, yhteistyökumppaneihin jne. liittyviä asioita. Johtaja on uudessa tilanteessa, kun puhumme koronakriisistä. Tämä aika testaa johtajan kyvyt johtaa organisaatiota. Joku voisi ajatella, että tilanne on sellainen, ettei omilla toimilla voi vaikuttaa. Tähän viitataan tilausten tai asiakaskäyntien loppuessa. Organisaation johtamisessa on löydettävissä keinoja kriisistä selviytymiseen. Kyse on johtamisen osaamisesta ja siitä, ettei ole tuudittauduttu vakaaseen toimintaympäristöön. Kriisiajan johtamisessa korostuu viestintä, joka näkyi hyvin ministeri Lintilän ja kansliapäällikkö Varhilan viestinnässä kotimaan matkailusta.
Paluuta entiseen ei ole ja johtajuuden tuleekin varautua nopeasti muuttuviin toimintaympäristön tilanteisiin. Pitäisi ”harjoitella kuten paloviranomaiset” kriisin varalle. Voisi kuvitella, että vuoden 2008 taloustaantuma olisi opettanut meitä. Onko niin, että me unohdamme liian helposti aikaisemmat tapahtumat ja sen mitä niistä seurasi. Suomi, joka on riippuvainen ulkomaankaupasta, on hädin tuskin selvinnyt tuosta lamasta, kun vastassa on uusi kriisi. Nyt johtaminen on uuden edessä, josta kyllä selvitään oikeiden ja riittävän nopeiden ratkaisujen avulla. Korona testaa johtajuutta ja johtamisen on vastattava siihen.
Jari Kattainen, KTT