Suomessa korostetaan osaamisen merkitystä työelämässä ja se on myös yksi merkittävä vientituote suomalaisille yrityksille.  Yksi tärkeimmistä osaamisalueista on vuorovaikutustaidot. Me suomalaiset pidämme itseämme ”hiljaisina puurtajina” ja kuvittelemme, ettei meidän avoimuus ole samalla tasolla kuin muilla. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaikka näin usein tuodaan esille. Esimerkiksi nykyajan nuorilla työntekijöillä vuorovaikutustaidot ovat hyvällä tasolla. Yrityksessä on…

Yrityksen lähtiessä rakentamaan verkostoyhteistyötä, niin usein yhteistyökumppanit ovat organisaatioita ja henkilöitä, joiden kanssa ei ole aikaisemmin tehnyt yhteistyötä. Siksi onkin tärkeää varautua ihmisten erilaiseen käyttäytymiseen ja yrityskulttuurin erilaisuuteen. Varsinkin kiistatilanteissa ihmisen käytös muuttuu helposti ennalta arvaamattomaksi. Näin voi tapahtua, vaikka kyseessä olisi tuttukin henkilö. Olen ollut tilanteissa, joissa on lyöty nyrkki pöytään ja alettu huutamaan.…

Tänä päivänä puhutaan paljon muutoksen vauhdista ja millainen muutosjohtaminen toimii parhaiten. En tiedä onko muutokset lisääntyneet, mutta digitalisaatio yms. ovat nopeuttaneet muutostilanteita. Sen vuoksi menestyvän yrityksen on oltava hereillä ja reagoitava riittävän nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Pitäisi arvioida millainen muutos on kyseessä ja huomioida miten sitä johdetaan/ohjataan. Onko kyseessä ihminen, organisaatio vai toimintaympäristö, vai kaikki, mikä…

Oletko miettinyt, millaiseen johtamistapaan olet tottunut johtajana tai työntekijänä? Tarvitsetko tiivistä ohjausta vai reilusti omaa tilaa hoitaa tehtäväsi. Samaa asiaa on pohdittava ja tehtävä päätös asiasta, ennen kuin lähdetään siirtymään verkostoon. Minun ehdotukseni on, että siirtyminen verkostoon on tapahduttava koordinoidusti. Koordinoitu toiminta onkin varmistettava siten, että sovitaan omassa organisaatiossa kuka ottaa koordinaatiovastuun. Koordinaatiovastuun saaneen tai…

Aina kun lähdetään rakentamaan verkostoyhteistyötä, yrityksessä pitää olla kirkkaana mielessä mihin ollaan ryhtymässä. On itsestään selvää, että toiminta pitää olla oman toiminnan osalta yrityksen omassa johdossa. Kaikki tekeminen on oltava tietoista toimintaa, tavoite koko ajan mielessä. Yrityksellä on oltava tiedossa mihin ollaan menossa, millä resursseilla ja kenen kanssa. Oma tavoite toiminnassa on oltava kaikissa verkostoitumisen…

Tarve määrittelee organisaatiossa yhteistyön tarpeen. Se, kenen kanssa tarpeen kartoituksen jälkeen aloitetaan tekemään yhteistyötä, riippuu monesta asiasta. Hinta, laatu, toimitusvarmuus yms. tekijät määrittelevät yhteistyötahon valinnan. Organisaation valitessa verkostoa johon on liittymässä, se joutuu arvioimaan ja päättämään kuinka tärkeä verkosto on omalle toiminnalle. Jos verkoston toiminta on itselle tärkeää, yrityksen on pyrittävä ottamaan johtavaa roolia. Silloin…

Verkostoyhteistyön eri vaiheissa yrityksillä ja henkilöillä on erilaisia rooleja. Niitä voidaan jakaa eri tavoin. Yksi rooli on hakijarooli, jossa verkostoyhteistyön aktiviinen toimija etsii uusia yhteistyökumppaneita. Tätäkin voidaan kutsua monella eri termillä, portinvartija, verkostonkutoja jne… Hakijarooli on erittäin tärkeä verkostoyhteistyön onnistumisen kannalta. Sen tehtävä on herättää ja ylläpitää toimintaan osallistuvien osapuolten mielenkiinto yhteiseen tekemiseen. Täytyy olla…

Yrityksen lähtiessä siirtymään verkostoyhteistyöhön, sen on tunnistettava millaiseen toimintaympäristöön ovat siirtymässä. Yleensä tilanne on sellainen, että yritys siirtyy kohti tuntematonta ympäristöä, jossa ei aikaisemmin ole ollut. Saattaa myös olla tilanne, että yhteistyökumppaneiden joukossa on ihmisiä, joiden kanssa ei ole ennen työskennellyt. Toimintaympäristössä on muita yrityksiä sekä ihmisiä ja heillä on omat tavat toimia ja oma…

Yrityksen lähtiessä rakentamaan yhteistyötä, sillä pitää olla selkeä kuva tavoitteista. Tavoitteiden tiedostamiseen liittyy mm. mitä lähdetään tavoittelemaan, millä resursseilla, millä aikataululla, ketä on mukana, kuka johtaa. Yrityksessä pitää olla henkilö, jolla on edellä mainitut asiat hallinnassa ja ottaa vastuun näiden asioiden toimivuudesta. Tämä tarkoittaa, että kyseinen henkilö kykenee käsittelemään verkostoitumista kokonaisuutena ja tiedostaa missä vaiheessa…

Yrityksen siirtyessä verkostotoimintaan, kohtaa se ennen kokemattomia asioita. Kaikki eteen tulevat asiat eivät ole positiivisia ja heti ratkaistavia. Asiat eivät aina ole sellaisia, että ne voisi päättää yksin, vaan on otettava toisten osapuolien päätöksenteko mukaan. Sen vuoksi verkostoon siirtyminen ei ole mekaaninen polku, joka etenee lineaarisesti asiasta toiseen. ” Mennään tuon suon yli, että heilahtaa”…