Kokemukseni mukaan, etenkin pienissä yrityksissä, strategia on usein vieras käsite tai ainakin se on harvemmin tietoisesti operatiivisessa toiminnassa mukana. Helposti käy niin, että operatiivinen toiminta täyttää päivät ja aikaa ei jää keskittyä tarvittaviin strategiatason asioihin. Myös yhteistyössä tarvitaan yrityksen strategian mukanaoloa. Tämä helpottaa tunnistamaan yhteistyön toiminnan kokonaisuuden ja verkoston vaikutukset omaan toimintaan. Verkoston osalta on…

Minulta on usein kysytty miten rakennetaan toimiva yhteistyö. Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Ihmiset, yritykset ja toimintaympäristö ovat erilaisia ja toiminta on kontekstisidonnaista. Kaikki verkostoon osallistuvat tavoittelevat omasta näkökulmastaan jotain etua yhdessä tekemisestä. Esimerkiksi joku yritys voi hakea kasvua, toinen taas jotain erikoisosaamista toiselta osapuolelta. Tarpeet ovat erilaisia ja yhteistyössä onkin tärkeää yhdistää eri yritysten…

Nykyisin yritysten toimintaympäristö on niin monimuotoinen, ettei yritys voi menestyä yksin. Jokainen tarvitsee yhteistyökumppaneita, joiden kanssa rakentaa verkostoja ja kehittää omaa toimintaansa. Yhteistyön rakentamisen voi kuvata kolmena askeleena. Ensimmäinen askel on oman organisaation johtaminen. Toinen askel on itsensä johtaminen verkostoon. Kolmas askel on itsensä johtaminen verkostossa ja vaikuttaminen verkoston suhteissa. Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen johdon on…

Rakenne on äärimmäisen tärkeä asia kun puhutaan yritysten välisistä verkostoista. Sillä yritysten tulee ymmärtää, minkälaiseen verkostoon ovat liittymässä. Verkoston rakenne vaikuttaa mm. jäsenten rooleihin, suhteisiin, resurssien jakautumiseen, johtamiseen ja päätöksentekoon. Yrityksen on etukäteen mietittävä monia asioita, suunnitellessaan verkostoitumista. Yksi tärkeä asia on juuri verkoston rakenne. Rakenne vaikuttaa verkoston muotoutumisen lisäksi moniin toiminnallisiin asioihin, kuten johtamiseen…

Julkisuudessa on puhuttu pitkään yritysten välisen yhteistyön rakentamisen tärkeydestä. Yrityksiä on kannustettu rakentamaan erilaisia kumppanuuksia taloudellisen ja toiminnallisen tuottavuuden lisäämiseksi. Julkiset yrityspalveluorganisaatiotkin ovat panostaneet erilaisten verkostojen rakentamiseen vuosia. Yrityksiä on opastettu miksi ja miten rakentaa toimivia yhteistyösuhteita. Yrityksen tehtäväksi on jäänyt valita tarpeen mukaan kenen kanssa alkaa yhteistyöhön. Mutta kuinka tarkkaan yritykset miettivät miksi, kenen…

Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen nosti esiin SiunSoten hankintapolitiikan sanomalehti Karjalaisessa 16.8. Osallistun keskusteluun yleisellä tasolla, koska en tiedä yksityiskohtia kyseisestä asiasta. On ymmärrettävää, että julkiset organisaatiot järjestävät tavaroiden ja palveluiden hankinnan omasta näkökulmastaan hankintalain puitteissa. Hankintoja tehdessään julkinen hankintayksikkö tavoittelee kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta. Näinhän yksityisetkin yritykset toimivat. Suomen yritysrakenne on sellainen, että suurin osa meidän…

Vuosien varrella on tuotu esille erilaisia malleja ja muotisuuntauksia, miten organisaatiota tai yrityksiä pitäisi johtaa. Asioita ja toimia laitetaan erilaiseen järjestykseen ja näin onnistunut johtaminen on usein rakennettu. Mitä hyvä ja tehokas johtaminen on? Mielestäni kyse on siitä, että johtaja ymmärtää ja osaa luoda esiin työntekijöiden itsensäjohtamisen. Johtamisen tarkoitus on saada työntekijä hahmottamaan itse omat…

Julkisuudessa on paljon puhuttu kuntien omistamien osakeyhtiöiden kilpailukyvystä suhteessa markkinoihin, vaikka kyseessä olisi ns. In-house yhtiö, joka ei toimi markkinoilla. Monin eri keinoin on pyritty mittaamaan, miten kuntien omat yhtiöt ”pärjäävät” markkinoihin nähden. Painetta on luotu yhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja kilpailukykyyn. Asiassa on unohdettu, että myös hallitusten ja omistajanohjauksen pitää olla kilpailukykyinen. Ensinnäkin hallitusten kokoonpanot.…

Suomessa on rakennettu vuosia julkisten organisaatioiden järjestelmää tukemaan yritystoimintaa. Tähän järjestelmään kuuluvat myös kunnalliset elinkeinoyhtiöt, joiden toimintaa laajennettiin 1990-luvun lopulla perustamalla seudullisia yrityspalveluorganisaatioita. 2000-luvun alku oli seudullisten elinkeinoyhtiöiden kulta-aikaa. Talous oli nousussa ja elinkeinotoimijat hallinnoivat valtavaa määrää hankkeita, joista seutu ei hyötynyt työpaikkoina tai muuten taloudellisesti. Meno oli melko villiä ja elinkeinoyhtiöiden toiminnan seuranta oli…

Hämeenlinnan kaupunki siirtyy uuteen toimintamalliin 01.06.2017. Muutoksessa kaupunki uudistaa toimintamallejaan, kehittää päätöksentekoa ja valmistautuu uusiin sosiaali- ja terveysalueisiin. Kyse on mielenkiintoisesta hankkeesta, jossa mielestäni tärkein asia, eli johtaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Nykyään puhutaan paljon verkostojohtamisesta ja sen tuomista mahdollisuuksista, hyödyllisyydestä sekä tehokkuudesta. Myös Hämeenlinnan kaupunki on siirtymässä verkostojohtamiseen. Olen huolestuneena seurannut tätä muutosta. Nyt…